Huvikummun puuhella on saanut lopullisen muotonsa (ja hyväksyntänsä pieniltä leikkijöiltä).

On hämmästyttävää mitä saa aikaiseksi pahvista, suklaarasian jämistä, helmistä (luukkujen nupit), silkkipaperista ja akryylimaalista (mustaa ja hopeaa). Tuohon hellan taustaan voisi kyllä vielä viritellä jotain kaakelin tapaista. Ja keltainen silkkipaperi vaihtunee vielä oranssiksi, jotta olisi paremmin tulen väristä.

Herra Tossavainen sai vihdoinkin oman sängyn. Se muodostui parista jätskitikun palasta. Sängyn jalkoina on neljä mustaa hamahelmeä.

Sänky muistuttaa kyllä erehdyttävästi biljardipöytää, koska tein patjan vihreästä huovasta. Koko homma on hieman tulitikkulaatikkoa pienempi (mikä olisi muuten myös ollut hyvä sängyn aihio).

Jokin aika sitten olen tehnyt myös Pepille keittiön pöydän vanerista ja puurimasta.

Maalina ei tällä kertaa ole akryylimaali vaan rautakaupasta löytynyt perinnemaali pienessä desin purkissa.

Ja sitten vielä sokerina pohjalla Pepin sohvaan sopiva nojatuoli. Ohje Boultonin Nukkekotikirjasta.

Nojatuolin teko oli aika haastavaa - en oikein käsitä, miten kankaan saa kauniisti tuolta tuolin takaosasta kiinni. Kun sen leikkaa saumanvaroineen tuolin muotoon, niin kangas ei kuitenkaan oikein riitä käsinojien takaisiin mutkiin. Riittävän hyvä se kuitenkin on.

Seuraavana vuorossa tyttöjen toiveiden mukaisesti kolme tuolia ruokapöydän ympärille. Ja kattiloita ja paistinpannuja, mutta ne ovat puolison muovailuhommia ne.