Yhden hengen lukupiiri jatkuu nukkekoteilun sijaan. Sain eilen illalla loppuun Marjaneh Bakhtiarin Mistään kotoisin. Niin tosi kertomus iranilaisesta maahanmuuttajaperheestä Ruotsissa. Kun vanhemmat elävät elämäänsä imperfektissä (vähintään) ja perheen lapset preesensissä, ei ole vaikea ymmärtää miksi ongelmia syntyy. Näitä kuvioita on hienosti ja uskottavasti kuvattu Bakhtiarin kirjassa.

Ruotsissahan on parhaillaan syntymässä uusi kirjagenre, joka käsittelee elämää ja yhteiskuntaa maahanmuuttajaperheiden näkökulmasta. Luin jo jokin aika sitten Jonas Hassan Khemirin kirjan Ett öga rött, ja myöskin se sivuaa tavallaan samaa teemaa. Kirjan päähenkilö on kotoisin Tunisiasta ja se luo maahanmuuttajaperheen puitteet tarinalle. Khemirin uusinta kirjaa Montecore en ole vielä lukenut, mutta pitänee laittaa se lukemattomien kirjojen listalle.

Suomesta tämä vastaava kirjagenre vielä puuttuu ja mennee jokin aika ennenkuin meillä alkaa tulla vastaavia kuvauksia. Anu Myllärin Adoptoitu on tosin erinomainen aloitus tällä tiellä. Suosittelen kirjaa jokaiselle, sillä Anu kertoo elävästi miten hän on saanut kasvatuksessaan perisuomalaiset arvot ja asenteet ja miten käy, kun ulkonäkö ei yhtäkkiä täsmääkään niihin.