Lukaisin Aino Kontulan Ei eläinkokeita - käyttäkää mopoja! Oppilaan päiväkirjan. Olen aikaisemmin lukenut Aino Kontulan kirjan  Rexi on homo ja opettajat hullui! Sen jälkeen ajattelin, että onneksi en ole yläasteen opettaja - kuvaus oli sen verran hyvä ja todenmukainen. Nyt luettuani samasta teemasta, mutta oppilaan näkökulmasta, voin vain todeta, että onneksi en ole yläasteen oppilas.

En lakkaa ihmettelemästä Aino Kontulan uskomattoman hienoa ilmaisua ja kuvausta nykyajan kouluelämästä. Ensimmäisen kirjan kohdalla en ihmetellyt sitä vielä ihan niin paljon, sillä kai eläkkeellä oleva opettaja nyt omasta työstään osaa kirjoittaa. Mutta tämän toisen kohdalla täytyy jo hivenen ihmetellä miten ansiokkaasti Kontula eläytyy 12-vuotiaan pojan sielunelämään, risaisiin kotioloihin ja hörhöjen koulutovereiden ajatusmaailmaan.

Suosittelen!